Tämä sivusto koskee tuulivoimaa.

Porin nähtävyydet

Poriin saapuu joka tuhansia ihmisiä vieraaksi samaan aikaan järjestettäville Pori Jazz -festivaaleille ja poliittiseen keskustelutilaisuuteen SuomiAreenaan. Pori Jazz onkin eräs Euroopan suurimmista jazzfestivaaleista ja Suomen tunnetuin ja kiinnostavin kesätapahtuma. Pori Jazz ja myös vuosittain järjestettävä rockfestivaali Porispere järjestetään Porin Kirjurinluodossa, joka on alueena eräs tunnetuimmista porilaisista nähtävyyksistä. Kirjurinluodon lisäksi upeita luontokohteita Porissa ovat muun muassa Yyterin hiekkarannat ja Reposaari.

Yyterin hiekkarannat

Yyterin hiekkarannat sijaitsevat Porin samannimisessä kaupunginosassa. Yyterin kaupunginosa sijaitsee Yyterinniemen länsiosassa Meri-Porin alueella Satakunnassa. Yyterissä sijaitseva hiekkaranta on pituudeltaan kuusi kilometriä, minkä johdosta se on eräs Suomen ja koko Pohjoismaiden pisimmistä hiekkarannoista. Hiekkarannalla on laaja dyynialue, josta Yyterin ranta on tunnettu. Kaikkein korkein ja vanhin dyynivalli Keisarinpankki löytyy heti rannalle saapumisreitin yhteydestä. Laajat hiekkadyynit keräävät rannalle sekä alueen omia asukkaita että matkailijoita sankoin joukoin läpi kesän. Suomessa Yyterin rannan kaltaiset hiekkadyynit ovat harvinaisuus, ja Yyteri onkin kesäkuukausien aikana yksi koko Suomen suosituimmista rannoista. Hiekkaranta on saanut myös huomiota ulkomaalaisissa matkailulehdissä rantakohteena. Hiekkarannan lisäksi Yyterissä on tarjolla monia erilaisia liikuntamahdollisuuksia, kuten rantalentopalloa, surffausta, golfia ja ratsastusta. Alue tarjoaa myös loistavat puitteet retkeilyyn, sillä Yyterissä on yli 30 kilometriä erilaisia luontopolkuja ja retkeilyreittejä, joiden varrelta löytyy toistakymmentä lintutornia. Hiekkarannan erityiseen luontoon on helppo tutustua vaikkapa rannan parkkipaikalta lähtevää luontopolkua pitkin.

Kirjurinluoto

Porin kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluva puistoalue Kirjurinluoto on myös Porin kaupunginosa sekä Kokemäenjoen luoto. Porin keskustan tuntumassa on lukuisia Kokemäenjoen luotoja, jotka kuuluivat 1800-luvulla kaupungin virkamiesten luontoisetuihin, minkä voi havaita luotojen nimistä. Kaupungin notaarille eli kirjurille kuuluneen Kirjurinluodon lisäksi alueella on muun muassa Pormestarinluoto ja Raatimiehenluoto. Luodot ovat syntyneet Kokemäenjoen suistoalueelle maankohoamisen ja jokea pitkin kulkeneen lietteen synnyttäminä maantieteellisesti melko lyhyen aikaa sitten, sillä vielä 1500-luvulla luotojen paikalla oli vielä avomeri. Alun perin pieni ja itsenäinen Kirjurinluoto on yhdistynyt maankohoamisen vuoksi kiinni suurempiin luotoihin, kuten Raatimiehen- ja Hanhiluotoon. Suurin osa alueen toiminnoista onkin keskittynyt suuremmille luodoille ja varsinaisessa Kirjurinluodossa sijaitsee uimaranta, puisto, esiintymislava ja kesäravintola. Kirjurinluodossa on puiston lisäksi monenlaisia muita toimintoja. Vuonna 2002 Kirjurinluodon alueelle valmistui Pori Delta Arena -niminen konserttipuisto, joka toimii Pori Jazz -festivaalin suurempien konserttien järjestämispaikkana. Areena sijaitsee Raatimiehenluodossa ja sinne mahtuu noin 80 000 kävijää. Aiemmin Pori Jazzin konsertit pidettiin Lokki-lavalla, joka toimii nyt Porisperen näyttämönä. Kirjurinluodosta löytyy myös lähes sata vuotta toiminnassa ollut Kirjurinluodon kesäteatteri sekä muun muassa frisbeegolf- ja minigolfradat.

Kirjurinluoto

Reposaari

Reposaari on Porin kaupunginosa ja kylä Meri-Porin alueella. Reposaari on noin 1,5 neliökilometrin kokoinen Kokemäenjoen suiston uloin saari, joka sijaitsee lähellä Selkämeren ulappaa. Asukkaita saarella on noin tuhat. Reposaari on ollut aiemmin vedenalainen riutta Porin edustalla, mutta maankohoamisen myötä se on noussut saareksi.

Reposaari

Reposaari on ollut tunnettu välietappi Selkämereltä saavuttaessa Pohjanmaan jokien suiden kauppapaikoille jo satoja vuosia sitten. Alun perin Porin perustamisen jälkeen Reposaarta käytettiin lähinnä karjan laiduntamiseen, mutta saaren syvän ja suojaisan luonnonsataman ansiosta saarta ruvettiin käyttämään nopeasti suurempien laivojen lastaamispaikkana. Reposaaren satama kehittyi ja kasvoi nopeasti, ja välillä siitä tuli koko Suomen suurin satama. 1700-luvun loppupuolella Reposaaressa lastattiin laivoihin puutavaraa ja tervaa. Nykyään Reposaari näyttäytyy matkailijoille kiehtovana ja ystävällisenä pienoiskaupunkina. Reposaari on omaleimainen paikka, joka tarjoaa upeita merinäkymiä ja runsaasti kiinnostavia yksityiskohtia. Vehreä satamapuisto ja ilmeikkään puutalot antavat Reposaarelle maalauksellisen ilmeen.