Tämä sivusto koskee tuulivoimaa.

Satakuntaa halkova kokemäenjoki

Kokemäenjoki kuuluu yhteen Suomen suurista vesistöistä, Kokemäenjoen vesistöön. Kokemäenjoen vesistö, jonka vesistöaluetunnus on 35, on Suomen viidenneksi suurin vesistö yli 27 tuhannen neliökilometrin suuruudellaan, mikä kattaa Suomen pinta-alasta kaikkiaan noin kahdeksan prosenttia. Kokemäenjoen vesistö on nimitty samannimisen laskujokensa mukaan.

Kokemäenjoen vesistön laskujoki Kokemänjoki alkaa Liekovedestä Sastamalasta, josta se kulkee järjestyksessä Huittisen ja Kokemäen ohi Harjavaltaan, mistä edelleen Nakkilan ja Ulvilan kautta Porin ohi neljän suuhaaran kautta Selkämereen. Joki on Pirkanmaan ja Satakunnan maakuntien alueen suurin joki.

Kokemäenjoen maantiede

Kokemäenjoen keskivirtaama on noin kaksisataaneljäkymmentä kuutiometriä sekunnissa, ja se luokitellaan luonteeltaan keskisuureksi joeksi. Tulvien aikaan joen virtaama voi nousta huomattavasti korkeammaksi. 2000-luvulla ylin keskimääräinen virtaama on ollut noin kuusisataa kuutiometriä sekunnissa ja vuoden 1899 tulvien aikaan noin yhdeksänsataa kuutiometriä sekunnissa. Vuosien 1961 ja 1990 välillä Kolsin voimalan kohdalla joen virtaamaksi on mitattu myös yli yhdeksänsataa kuutiometriä sekunnissa. Joen virtaamaa säännöstellään neljällä voimalaitoksella.

Kokemäenjoen pääuoma on vedeltään kirjas, mutta joen suurimman sivujoen, Tammelan pyhäjärjestä lähtevän ja Huittisissa Kokemänjokeen yhtyvän 114 kilometriä pitkän Loimijoen vesi on saven värjäämää. Muita suuria sivujoke Kokemäenjoessa ovat Suodenniemen ja Hämeenkyrön rajoilta lähtevä Kauvatsanjoki, joka laskee Kokemäenjokeen Kauvatsalla, sekä Harjunpäänjoki, joka saa alkunsa Kokemäen ja Harjavallan takaa sekä Kullaalta ja Noormarkusta ja laskee Kokemäenjokeen Porissa.

Kokemäenjoen alueen asutuksen historia on pitkä. Aiempina aikakausina joki oli sen ajan ihmisille suuri, ja sillä oli voimaa tuhota jokeen pystytetyt rakennelmat, kuten sillat, kalastamot ja myllyt. Tulvat saattoivat nostaa jokea 2—3 metriä ja keväinen jäidenlähtö oli tuhoisa tapahtuma. Tämän vuoksi ensimmäiset pysyvät sillat jokeen pystytettiin varsin myöhäisessä vaiheessa.

Kalastus Kokemäenjoella

Kokemäenjoki on ollut aiemmin yksi tuottoisimpia Etelä-Suomen vaelluskalajokia. Kokemäenjokeen nousivat kutemaan niin lohet, meritaimenet, ankeriaat, nahkiaiset kuin vaellussiiatkin, ja ylempänä Kokemäenjoen yläjuoksulla liikkui myös järvitaimenia ja harjuksia. Kun jokeen on sittemmin rakennettu voimalaitoksia, jokea on perattu ja siihen on laskettu jätevesipäästöjä, joen latvavesien kutualueille nousevien vaelluskalojen sekä nahkiaisten reitit ovat estyneet, minkä johdosta arvokalojen ja nahkiaisten kannat ovat heikentyneet joessa.

Sekä arvokalojen että nahkiaisten kantoja on yritetty vahvistaa hoitamalla kalakantoja ja kunnostamalla kalataloutta, minkä tuloksena pyritään saamaan kalojen ja nahkiaisten kannat nousemaan luontoisesti, jolloin niitä kyettäisiin hyödyntämään joki- ja merialueilla. Kalakantojen hoitoon alueella keskittyvät muun muassa kalatalousryhmät Hämeen ja Varsinais-Suomen ympäristö-, liikenne- ja elinkeinokeskuksista.

Vaikka ammattikalastuksen tärkeimmät saaliskalat Kokemäenjoessa ovat lohi, kirjolohi, meritaimen ja nahkiainen, on joen kalakanta muutenkin monipuolinen. Muita pyyntikaloja joessa ovat ahven, hauki, toutain ja lahna. Ammattikalastuksen lisäksi paikalliset asukkaat ja mökkiläiset kalastavat ahkerasti, ja joella nähdään kesäisin paljon vetouistelijoita. Kalakannat täydentyvät luonnollisesti merestä Harjavallan voimalaitoksen alajuoksulla, ja muuten voimalaitosten väleille tehdään säännöllisiä istutuksia. Kokemäenjoesta on pyydystetty vuonna 1914 toiseksi suurin mitattu kala, 152 kilogrammaa painanut sampi.

Muu virkistyskäyttö

Koska Koemäenjokea on perattu 1700—1800-luvuilla ja kivien määrä on näin vähentynyt, on joella hyvät olosuhteet veneilyyn. Tätä auttaa myös koskien häviäminen voimalaitosten vedenpintojen nostojen myötä. Voimalaitokset toisaalta omalta osaltaan estävät pidempien venematkojen tekemistä joella, mutta voimalaitokset voi kiertää pienemmillä vesikulkuneuvoilla merkittyjä kiertoreittejä pitkin, jolloin liikkuminen joella on melko esteetöntä.

Joen kokonaispituus on noin 121 kilometriä, jonka katkaisee voimalaitokset Tyrväällä, Äetsässä, Kolsissa, Lammaisissa, Porissa ja Mäntyluodossa. Joella on myös opastettu melontareitti. Joella on järjestetty vuosien 1985—2011 aikana Satakunnan Kansansoutu -niminen suuri soututapahtuma, jonka reitti kulki Sastamalasta Poriin. Soutu järjestettiin vuonna 2012 lyhyempänä versiona Äetsästä Kokemäelle.